Itsensä kehittäminen prosessimaisesti

 Helou!


Tovi on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Tässä välissä olen tehnyt koulussa olleet rästit opinnäytetyötä lukuunottamatta. Vain opari siis enää jäljellä. Tuntuu oudolta, mutta samaan aikaan inspiroivalta ja kivalta! Pian olen valmis!


Pitkään mietin, mistä aiheesta kirjoittaisin. Paljon puhutaan erilaisista prosesseista. On se työprosessi, urheilijan kehitysprosessi tai sitten bisneksen etenemisen prosessi. Olen alkanut ajattelemaan prosessimaisuutta itsensä kehittämisessä henkisesti, fyysisesti sekä sosiaalisesti. 


Ajatus tästä lähti oikeastaan siitä, että olen paljon miettinyt omaa henkistä kehitystäni ajatuksella: Lähtötilanne on ollut psykiatrian päivystys Espoossa. Nyt tilanne on se, että olen henkisesti paremmassa suorituskyvyssä kuin seitsemään vuoteen. Lyhyemmällä aikavälillä voi ajatella, että vuosi sitten opin olemaan armollinen, nyt pystyn käyttämään sitä loogisesti soveltaen jokaisena arkipäivänä 24/7. Lisäksi armollisuus näkyy myös arjessa nykyään ajatusmalleina ja positiivisena ajatteluna. Prosessimainen ajattelu on muodostunut ajatukseen, että henkinen suorituskyvyn kehittyminen turvaa fyysisen suorituskyvyn. Fyysinen suorituskyky reagoi aina viiveellä henkisen suorituskyvyn kanssa. AINA. Miten pystyt tukemaan henkisen suorituskyvyn ja prosessin etenemistä? Löydä itsellesi sopivia henkisen suorituskyvyn harjoittelutapoja. On se sitten lukeminen, psykologian lukeminen, ajatusmallien kehittäminen tai ihmisten kanssa asioista keskustelu. Henkinen suorituskyky kehittyy herkästi huomaamatta. 


Kävin painonnoston valmennuksessa aikanaan. Syvästi kunnioittamani ja arvostamani valmentaja sanoi silloin seuraavat sanat. "Kilpailuhenkisyys ja tavoite on unelma, joka käy välillä kuntoilijan silmissä. Päivittäinen työ on realismi." Ei paljoa fiksummin voisi sanoa asiaa. Olen ajatellut aika syvästi moista lausahdusta. Siinä kytee kyllä erittäin iso mielen ja fysiikan kehittymisen mahdollisuus. Itselläni on urheilussa, työelämässä, itsensä kehittämisen sekä sosiaalisen kehittämisen, suhteen tavoitteita. Olen paljon itselleni näitä käynyt läpi. Oleellista ei ole ankaruus ja tavoite keskeisyys. Oleellista on löytää henkisellä puolella keinot, jolla pääset mahdollisimman tehokkaasti ja määrätietoisesti tavoitteita kohti. On myös opittava priorisoimaan omat voimavarat. Voimavarojen priorisointi ei ainoastaan tarkoita sitä, että arjessa on tasapaino. Se tarkoittaa myös sitä, että arjen toimivuuden lisäksi jaksat kehittää omaa henkistä puolta. Mikäli sinulla ei ole henkistä puolta kehityksen alla, sinulla ei ole pyramidin pohjia. Sen lisäksi että tämä on prosessin ydin, tämä myös kulkee prosessissa mukana. Prosessin edetessä henkisen puolen kehittämisen tavoitteet ja tarpeet muuttuvat. Mikäli kehität itseäsi tavoitteen matkan aikana, silloin pää ei ole niin kovilla tavoitetta kohti mentäessä. 

Tahdonvoima

Isoin oppini on vuosien saatossa ollut ymmärrys siitä, että ilman henkistä suorituskykyä ei ole fysiikkaa. Aikaisemmin ajattelin, että fyysinen suorituskyky on todella iso osa henkistä tasapainoa. Ja niinhän se onkin. Mikäli haluat kehittää fysiikkaasi, sinun pitää kehittää henkistä puolta. Saman voi kääntää esimerkiksi hoitotyön hommiin. Pitää saada hyviä kokemuksia ammatillisesti. Ammattitaidon kehittyminen on kuitenkin huomattavasti kevyempää, mikäli kehität henkistä kapasiteettiasi. Se on ihan sama kuinka hyvä olet ammatissasi. Mikäli et tykkää työstäsi ja et suhtaudu positiivisen kevyesti töihin, et jaksa tehdä töitä. Lisäksi et kyllä tue omaa henkistä jaksamistasi. Henkisten harjoitusten tekeminen on tärkeää, älkää väheksykö sitä!


Näillä ajatuksin! Palaamisiin! 


Henkka

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millaista on nykypäivän monimuoto- opiskelu sairaanhoitajakoulutuksessa?

Kuva
Niin. Tämäkin on sh- opiskelijoiden huulilla oleva aihe: monumuotototeutus. Onhan se totuus, että kuuleman mukaan on vähennetty opetusta. Ite oon sit mieltä, että ihan riittävästi tuota on. Se on loppujen lopuksi siitä kiinni, miten sen ajan käyttää. Toki, en kiistä käytännön tuntien vähyyttä. Niitä saisi ehdottomasti olla enemmän. Käytännön tunneilla on kerralla useimmiten monta aihetta. Haastehan siinä on järkevä ajankäyttö ja se, että aiheet käytäisiin mahdollisimman huolella kuitenkin. Kyllä se varmasti opettajienkin kahvipöydissä aihe, joka puhuttaa. Ymmärrän sen, ei kahta sanaa. Kyllä heitä varmasti entisinä hoitajina (suuri osa näistä on) harmittaa, etteivät he resurssien vuoksi voi enempää opettaa monimuoto- opiskelijoita. Monimuotototeutus tarkoittaa sitä, että koulua on fyysisesti vaihtelevasti 2-4 kertaa viikkoa. Suurin osa opetuksesta käydään siis etä- ja verkko- opiskeluna. Monimuotototeutuksen alku tuntui erittäin haastavalta, se on myönnettävä. Iso määrä tehtäviä ja ...
Lue lisää

Sairaanhoitajaksi opiskelu monimuotototeutuksessa

Kuva
Tsau! Oon pitkään miettiny että kun saisi näitä ajatuksia hoitotyöstä ja sairaanhoitajaks opiskelusta ylös. Nyt on tullu sen aika ja sillä tiellä olen. Tarkoitus ois säännöllisin väliajoin kirjotella ja uskon, että juttua tulee luovasti ja erilaisista aiheista. Opiskelen kolmatta vuotta sairaanhoitajaksi monimuotototeutuksessa. Kolmas vuosi, mihin tää aika on mennyt? Taustalla lähihoitajaksi kouluttautuminen, mutta sairaanhoitajaksi kouluttautuminen on aukassut hoitotyöstä silmät. Lisäksi sh:ksi opiskeleminen on laittanu pohtimaan itse opiskelemista ja sitä, että miten sairaanhoitajakoulutusta voisi kehittää ja millä tavoin sairaanhoitajaopiskelijan voisi vastuuttaa opiskelussa ja miten saatais käytännössä opiskelua lisättyä... Näitä asioita tulen käymään blogissani kattavasti läpi. Itselläni sairaanhoitajaks opiskelemisen halu lähti siitä, että oon aina halunnu auttaa niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua ja tukea. Koen, että sairaanhoitaja ammattina on ollut istelleni kutsumus....
Lue lisää

Ajatuksia töiden ja kesätöiden tekemisestä monimuoto- opiskelun ohessa

Kuva
Moikka! Alkuun pitää todeta suoraan, että blogi on jäänyt aivan liian turhan pienellä huomiolle nyt. On ollut työharjoitteluja, kesätöitä sekä paljon muuta hässäkkää. Nyt kesäaikaan on paljon ollut ajatusta itselläni siitä, mikä on kesätöiden merkitys ammatillisessa kasvussa. Lisäksi olen pohtinut, että kuinka paljon ylipäätään monimuoto- opiskelun ohessa olisi hyvä tehdä töitä. Toki nämäkin asiat ovat henkilökohtaisia juttuja. Availen näitä asioita henkilökohtaisesta näkökulmasta. Tarkoitus ei ole provosoida kirjoituksell ani Pointtini ei ole se, että neurologia olisi se yksi ja ainoa paras mahdollinen. Hyvä esimerkki monipuolisuudesta ja ammatillisen kasvun mahdollistamisesta. Saa tehdä kaikkea monipuolisesti ja lisäksi on reagoitava potilaan voinnin muutoksiin. On mielenkiintoista mennä töihin, kun et koskaan tiedä mitä on tiedossa vuoron aikana. Oman ammatillisen kasvun lisäksi pystyn sanomaan, että olen ihmisenä HUOMATTAVASTI vahvempi kuin ennen osastotyön aloitta...
Lue lisää